Kaksi veljesparia sai kesälomallaan
mainion idean: rakennetaan kioski. Siispä tuumasta toimeen. Kioski tehtiin
toisten veljesten isän antamista materiaaleista. Usean päivän ajan kuului
vasaran pauke, sahan ääni sekä ruuvinvääntimen kitinä. Loppuaikoina myös
pensselin suhina.
Näin valmistui puinen ja värikäs kioski.
Se oli maalattu usealla värillä, siinä oli huopakatto ja avattava myyntiluukku.
Kioski sijoitettiin paraatipaikalle tienvarteen. Lupakin kioskin pitämiseen oli
pyydetty. Luvan myöntäjä oli tosin jo eläkkeellä ollut poliisi. Mutta lupa kuin
lupa.
Kioskin avajaispäivä oli jännittävä.
Aamulla myyntiluukkua avatessa se romahti alas. Onneksi naapurin avulias mies
auttoi korjaamaan luukun. Näin saatiin kaupanteko käyntiin.
Kioskin valikoimasta löytyi vanhoja
vaatteita, makeisia sekä juotavaa. Osa tuotteista oli hankittu itse, osa saatu
muualta lahjoituksina. Kuitenkin varsin laaja valikoima niille kauppaneliöille!
Päivän mittaan kävi melkoinen vilske. Useat
satunnaiset ohikulkijat pysähtyivät kioskille. Siinä samassa jotain aina
tarttui mukaan. Toki myös perheenjäsenet kävivät ostoksilla.
Avajaispäivän iltana oli aika laskea
kassa. Ja mikä saalis siellä odottikaan! 300 markkaa oli suuri raha veljeksille.
Sillä sai ostettua kaikkea mukavaa loppukesän aikana.
Sanotaan, että huipulla on hyvä lopettaa.
Niinpä veljekset päättivät sulkea kioskin avajaispäivän jälkeen.
Kioskia ei kuitenkaan purettu. Siitä
tuli hyvä maja.
JK
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti