Vaarikuningas

Vaarikuninkaan valtakunta alkoi siitä kun astuit mökin ovesta sisään. Lattialla oli mummon kutoma räsymatto. Se oli hyvin värikäs ja kangaspuilla kudottu matto tuntui varpaissa mukavalta. Vaarikuningas istui valtaistuimellaan ilman kruunua ja viittaa. Valtikkana vaarikuningas käytti puista kävelykeppiä. Kepin varteen oli sidottu lehmänkello, jotta vaarinvaltakunnan kuningatar kuuli missä hän päivänaikana liikkui. Vaarikuninkaan valtaistuimena ei toiminut mikä tahansa valtaistuin, vaan pohjanmaalla käsin veistetty keinutuoli. Sieltä vaarikuningas lateli päiväkäskyjään alamaisilleen.

Vaarikuninkaan päivät kuluivat valtaistuimella istuen ja valtakuntaansa tiukasti vahtien. Hänen hovinsa ulottui eteisen ovelta yläkerran portaisiin. Näiden tilojen väliin jäi suurruhtinaskunnan tärkein ja päättävin huone eli keittiö. Patojen ääressä kuningatar teki keitinperunoita ja ruskeaa kastiketta kuninkaalle, koska hän ei hyväksynyt kauppalaivojen mukana tulleita ruokahömpötyksiä. Peruna kasvattaa pojista miehiä, näin hän sanoi tuleville kuninkaanaluille joita valtakunnassa pyöri aina ruoka-aikaan.

Vaarinvaltakunnan tärkeimpiin tehtäviin kuului ehdottomasti valtakunnan uutistoimiston ylläpitäminen. Kyllä jokaisen valtiaan tulee tietää tarkkaan, mitä valtakunnassa tapahtuu. Uutisia kuunneltiin vanhasta monoradiosta. Yleisradion uutistenkuulutus ääni kajahti valtakunnan saleihin samalla tavalla, kuin minareetista kuuluvat rukoukset kansan synkkiin riveihin. Yleisradion uutiset oli ainoa tarpeeksi luotettava lähde johon vaarikuningas luotti riittävästi. Kun uutistoimiston kuulutusäänet kajahtivat valtakunnansaleihin, silloin tuli vaarikuninkaan linnassa vallita täydellinen hiljaisuus. Hiljaisuuden rikkojaa saattoi odottaa lehmänkellon kajahdus suoraa takamukselle tai tukanrajaan, mikä tietenkin vain karkaisi tulevien kuninkaiden luonnetta.

’”Jokaisen miehen koti on sen hovi, sitä puolustaa pitää keinutuolista länteen ja itään. Nyt jo prinssin alkuja noita yritän varjella uutisradiolta. Vaan ei monoradiosta tuosta, kuulu kuin piipitystä tuota”

              -       Juha R