Repeytyvää
leopardikuosia
Housut olivat mustanruskeat ja kissakuvioidut. Sain housut toisella
luokalla ja muistan parhaan ystäväni kadehtineen niitä aivan kuten huulessani
olevaa arpeanikin lapselliseen tapaansa, olihan hän kuusi kuukautta minua
nuorempi. Puin housut jalkaani kouluaamuna ja jäin odottamaan ystävääni
viralliselle kohtaamispaikallemme Krissen nurkalle kuten joka aamu. Tietenkin
poljimme kouluun niin kovaa kuin vain reitemme sietivät, ja jopa inhottavassa sokeritehtaan
ohittavassa ylämäessä jaksoimme polkea kuin hullut. Painaessani polkimia
vuorotellen vimmatusti maata kohti putosin polvilleni asfaltille ainoastaan housut
ihoni suojana. Housut repeytyivät käyttökelvottomiksi, mutta sain sentään yhden
kadehdittavan arven lisää muistoja.
-K
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti